Elämässä pitää olla jotain pysyvää

Tapasimme taas maanantain aloitukseksi opiskelukavereideni kanssa Metsätalon Unicafessa. Juttelimme uudesta blogistamme ja ennen kaikkea valitimme sydämiemme kyllyydestä: pimeydestä, säästä, maanantaista, viikonlopusta, siitä ettei Teeman ohjelmia koskaan muista katsoa ja tietysti tyhmistä kursseista.

Sitten haukumme Unicafeen kitkerän kahvin, sen ettei maitovaramukilliseen jää yhtään maitovaraa ja totta kai myös sen, ettei ruisleipiä kantta voidella. Ah! Näin se viikko lähtee taas vahvasti käyntiin.

Jätä kommentti